National Library of Finland
Open Data and Linked Data Service
Search works, persons, organizations and subjects:
Henric Christopher Merckellin leski (kirjapaino, Tukholma, 1730-1747)
URI:
http://urn.fi/URN:NBN:fi:au:cn:171433A
name
Henric Christopher Merckellin leski (kirjapaino, Tukholma, 1730-1747)
Authored works
Works contributed to
Asetus cuiwain ja suolasten calain mymisestä : ilman päittä. Annettu Stokcholmisa raadi-camarisa 5. p. kesä cuusa 1735
Asetus dykerijstä eli haaxi rickoon joutunein : alusten ja caluin säilymisestä ja corjamisesta, annettu Stockholmisa raadi cammarisa 18. p. marras cuusa 1735
Asetus dykerijstä eli haaxi rickoon joutunein : alusten ja caluin säilyttämisestä ja corjamisesta, annettu Stockholmisa raadi cammarisa 18. p. marras cuusa 1735 [po. 1734]
Asetus ja kieldo, ulcomaan humalain sisälleculjetuxesta : waldacundaan. Annettu Stockholmis raadi-camarisa sinä 30 kesä cuusa 1731
Asetus ja säändö, cuinga se nijn cutzuttu chartae sigillatan ulosteco : tästedes pitä maxettaman ja ulostehtämän. Annettu Stockholmisa radi-camaris sinä 20. päiw. joulu-cuusa 1732
Asetus ja taxa, jonga jälkeen caickein yli- ja ala-oikeutten : nijn myös executorein, tule alammaisudesa itzens käyttä. Annettu Stockholmisa radi-camarisa sinä 23. touco-cuusa 1723 [po. 1733]
Asetus ja taxa, jonga jälkeen caickein yli- ja ala-oikeutten, nijn myös executorein, tule alammaisudesa itzens käyttä. Annettu Stockholmisa rad-camarisa sinä 23. touco-cuusa 1723
Asetus juopumusta wastan : annettu Stockholmisa radi-camarisa 17. päiwänä huhti-cuusa 1733
Asetus nijstä wero- ja cruunun wesisä tapahtuwaisista pärlyin pyynnöistä : Ruotzisa ja Suomesa. Annettu Stockholmisa raadi camarisa 28. p. kesä-cuusa 1736
Asetus, cuinga pappein oikeutten ylöscannon cans : Itä-Pohjanmaalla pitä menetettämän. Annettu Stockholmisa raadi-camaris sinä 17. päiw. tammi-cuusa 1743
Asetus, maiden jacamisesta : Annettu Stockholmisa raadi-camarisa sinä 30. päiw. kesä-cuusa 1747
Asetus, metzistä waldacun[n]asa : tehty, ylitzecatzottu ja parattu herrainpäiwilä Stockholmisa 1734
Asetus, mitä tehtämän pitä cahdelle : pahanelkisildä, mutta wielä tietämättömildä ihmisildä mutamain, Cunigl. Mai:t ja Ruotzin cruunun ja wierasten woimain wälillä, sitten wimeisten herrain-päiwäin tapahtunein neuwoitusten ylitze kirjoitetuille ja ulos lewitetyille häwäistys kirjoituxille. Annettu Stockholmisa raadi-camarisa 22. p. maalis cuusa wuonna 1736
Asetus, muutamain pyhä-päiwäin pois panemisesta : ja nijden joca-wuotisten juhla-päiwäin, sunnuntai- ja rucous-päiwäin rickomattomasta pyhittämisestä ja juhlamisesta. Annettu Stockholmis raadi-camarisa sinä 11. päiw. marras-cuusa. 1741
Asetus, nijden rangaistuxesta, jotca luwattomasti awawat : toisten lähetyskirjoja ja nijstä ulosottawat rahaa, banco-sedeleitä, eli muita rahan wertaisia. Annettu Stockholmisa raadi-camarisa sinä 5. p. maalis-cusa 1746
Asetus, riepuin cocoamisest paperi-töille : waldacunnasa. Annettu Stockholmisa raadi-cammarisa 31. p. tammi cuusa 1738
Asetus, sisälläns pitäin yhden uden tehdyn sään[n]ön palo- winan poltamisesta : ja yhden consumptions-accisin maxosta sen edestä. Annettu Stockholmis raadi-cammaris sinä 7. p. syys-cuusa, wuonna 1741
Asetus, yhdestä yhteisestä ja yhtäläisestä wihdinpuun pitämisestä : nijn hywin fabriquein tykönä, cuin nijtten alla olewaisisa kehräys paicoisa, ja langan caupasa, waldacunnan sisällä. Annettu Stockholmisa 7. p. kesä cuusa 1739
Awoin kirja ja käsky yhteisille waldacunnan säädyille : yhteisistä herrain-päiwistä 14. päiwäxi touco-cuusa, sisällä olewaisna wuonna. Annettu Stockholmisa raadi-camarisa 26. p. helme-cuusa 1734
Awoin kirja ja käsky yhteisille waldacunnan säädyille : yhteisistä herrain-päiwistä 20. päiwäxi elo-cuusa sisällä olewaisna wuonna. Annettu Stockholmis raadi-camarisa sinä 29. päiw. touco-cuusa 1742
Awoin kirja ja käsky yhteisille waldacunnan säädyille : yhteisistä herrain-päiwistä 4. päiwäxi joulu-cuusa sisällä olewaisna wuonna. Annettu Stockholmisa raadi-camarisa 14. p. elo-cuusa 1740
Awoin kirja ja käsky yhteisille waldacunnan säädyille : yhteisistä herrain-päiwistä, 13. päiwäxi touco-cuusa, tulewana wuonna. Annettu Stockholmisa raadi-cammarisa 7. p. marras-cuusa 1737
Awoin kirja ja päällepano yhteisille waldacunnan säädyille : yhteisistä herrain päiwistä, sixi 16. päiwäxi tammi cuusa 1731. Annettu Stockholmis radi-camaris sinä 22. kesä cuusa wuonna 1730
Brudgums- och bruds prydnad. Enfaldigt förestäld, då bok-hållaren i kongl. post-contoiret ... herr Johan Munster, ... jungfru Margareta Sacken, ... på söndagen, om bröllops-kläderna, eller d. 7. october, 1733, uti Stockholm, med christ-wanlige ceremonier firade sin bröllops-fäst. Af brud-folkets förbundne tienare C. G. Wallmo
Cuning:sen Maij:tin ja Ruotzin waldacunnan säätyin : herrain- päiwäin asetus, säätty herrain-päiwillä Stockholmisa sinä 17. päiw. loca-cuusa. 1723
Cuning:sen Maij:tin ja waldacunnan säätyin wahwistettu hallituxen-muoto, annettu Stockholmisa sinä 2. päiw. touco-cuusa 1720
Cuning:sen maij:tin placati, neljestä yhteisestä, julki- kijtos- paasto- catumus- ja rucous-päiwästä, jotca ylitze coco Ruotzin waldacunnan, suuren-ruhtinan-maasa Suomesa, ja caikisa Ruotzin cruunun omisa ja sen alla olewaisisa ruhtinan-maisa, maacunnisa ja herrain-lääneisä, juhlallisesti pidettämän ja wietettämän pitä, sisäll'olewaisna wuonna 1744. Annettu Stockholmis raadi-camarisa, sinä 20. p. tammi-cuusa, 1744
Cuning:sen maij:tin placati, neljästä yhteisestä, julki- kijtos- paasto, catumus- ja rucous-päiwästä, cuin ylitze coco Ruotzin waldacunnan, suuren-ruhtinan-maan Suomen, ja caickein Ruotzin cruunun omaisten ja sen alla olewaisten ruhtinanmaiden, maacundain ja herrain läänein, juhlallisesti pidettämän ja wietettämän pitä, sisällä olewaisna wuonna 1736. Annettu Stockholmisa raadi-cammarisa 27. päiw. tammi cuusa 1736
Cuning:sen maij:tin placati, neljästä yhteisestä, julki- kijtos- paasto-, catumus- ja rucous-päiwästä, cuin ylitze coco Ruotzin waldacunnan, suuren-ruhtinan-maan Suomen, ja caickein Ruotzin cruunun omaisten ja sen alla olewaisten ruhtinan-maiden, maacundain ja herrain läänein, juhlallisesti pidettämän ja wietettämän pitä, sisällä olewaisna wuonna 1735. Annettu Stockholmisa raadi-cammarisa 27. päiw. tammi cuusa 1735
Cuning:sen maij:tin placati, neljästä yhteisestä, solenni, kijtos- paasto- catumus- ja rucous-päiwästä, cuin ylitze coco Ruotzin waldacunnan, suuren-ruhtinan maan Suomen, ja caickin Ruotzin-cruunun omaisten ja allaolewaisten ruhtinan-maiden, maacundain ja herrain läänein, juhlallisesti pidettämän ja culutettaman pitä sisällä olewaisna wuonna 1732. Annettu Stockholmis raadi-camarisa sinä 17. päiw. tam[m]i cuusa 1732
Cuningallisen Maijestetin ja waldacunnan commercie collegiumin : tehty tieto ja neuwo, millä tawalla hamput pitä kylwettämän ja cuinga nijden canssa pitä elettämän, nijn että, Cuningallisen Maijestetin, waldacunnan säätyin toiwon jälken, armollisen tiettäwäxi tehdyn tahdon alimmaisexi noudatuxexi, hamput täydelliseen caswoon ja pituteen taitan saatetta
Cuulutus, yhteisestä collectasta : nijlle Saltzburgista nykyisehen aicahan ulosajetuille köyhille alammaisille ewangeliumin uscosta. Annettu Stockholmisa 8. päiwänä majuxesa 1732
Edespano ja waroitus, yhteisille alamaisille waldacunnasa : sunnuntai- ja juhlapäiwäin welwollisesta wiettämisestä. Annettu Stockholmisa raadi-camarisa sinä 28. p. touco-cuusa, 1746
En enfaldig pappers-gåfwa : wid åhraskifftet på nyåhrs-dagen, eller den 1. januarii, åhr 1746. Til riksens höglofliga ständers hög-respective herrar fullmächtige Kongl. Maj:ts tro-man och lagman, högwälborne herr grefwe Fried. Gyllenborg ... Tillika med Kongl. Maj:ts tro-tienare och advocat-fiscal thersammastädes wälborne herr Adolph G. Rudenschiöld, i diupaste underdån ödmiukhet dediceradt och öfwerräckt af Gust. J. Haartman
Enfaldig dock wälment bröllops-skrift : då borgaren och bagaren, ... herr Jonas Kihlberg trädde uti christeligit äcktenskap, med ... jungfru Maria Idman, hwilcket ... want sin fullbordan den 12 januarii, 1744. Framgifwen af C. F. S
Enfaldige spörsmåhl, nödige til catechismi förklaring, af the förnämste catecheticis utdragne, och i möjeligaste korthet them ungom och enfaldigom til tienst och nytta författade af L. H. Backmann. Past. Cajanab
Eteenasetus, hänen yhteisten uscollisten alam[m]aistens tygö : nijn hywin yhteisest, cuin erinomattain suuren ruhtinan-maasa Suomesa, sijtä manifestistä eli awoimesta kirjasta, cuin Wenäjän czarinnan nimesä präntistä on ulos tullut ann. sinä 18. p. maalis-cuusa 1742. Annettu Stockholmis raadi-camarisa sinä 27. p. huhti-cuusa 1742
Ett opartiskt samtal emellan en author och thess penna, angående hwilken thera är för mer, en swensk, tysk, eller finsk inwånare i Swea-rike? Hwarpå swarades när handels-mannen herr Anders Flyt och iungfru Christina Wilhelmina Hartwik, vti förnäma och hederwärda personers närwaru, i herrans namn sammanwigdes på Brahe-Lund den 25. augusti 1730. Swenske, tyske, finske männer, them jag känner, och ei känner, och hwar enda bröllops-gäst: skoner edra wackra händer, rifwer intet skriften sönder, för'n hon wäl är genom-läst
Ett sorgeliget klage-liud hördt, tå kongl. boktryckaren i Stor-furstendömet Finland, ... herr Henrich Christopher Merckell, hwilken effter en christelig förd wandel och med tolamod utstånden siukdom thetta jordiska lemnade, och sin siäl i Skaparens händer öfwerlefwererade den 19. aprill kl. 8. om morgonen, och den 22. ther på följande til sitt hwilo-rum beledsagades vti St. Clara i Stockholm åhr 1730. Af des sorgbundne söner Johan Christopher och Jacob Merckell
Että sille yxin hallitzialle : ja caickiwaldialle Jumalalle, on ... kelwannut ... catzoa meidän ... rucoustem päälle, jotca me Hänen Cuningallisen Maijestetins, ... hänen ulcona waldacunnan rajoista oleskellessans ... olemma ulos wuodattanet
Graf-skrift öfwer ... jungfru Catharina Charlotta von Bahr, hwilken på sitt elfte ålders åhr saligen afsomnade d. 22 augusti 1735; och d. 25. ther på följande til sitt hwilorum uti St. Nicolai kyrcka i Stockholm med tilbörlig heder beledsagades
Hänen Cuning:seld Maijestetildans aica ajasta : ulosannettin asetusten ja selitysten cocous erinomaisista waattenlaaduist ja parsista, joita nijhen nähden yhteisen cansan ja palckawäen canda, eli sallittu taicka kieltty on
Ju äldre werld och flere tider, ju mehr alt til förwandling skrider. Til nådigt uptagande på ny-åhrs dagen eller den 1. januarii 1746. Med en hiertinnerlig tilönskan af tidernes lyckliga fortgång, för kongl. maj:ts och riksens högtbetrodde man och praesident uti höglofl. Kongl. Swea hof-rätt, högwälborne herr grefwe Carl Frölich, samt kongl maj:ts tro-man och vice-praesident, högwälborne herr Johan Rosenstolpe, och samtelige kongl. maj:ts tro-män och tienare, hög- och wälborne herrar hof-rätts råder och assessorer
Julistus, suostumuxen awusta sisälle olewan wuoden edestä : 1744 wuoden loppun asti ja canssa. Annettu Stockholmis raadi-cammaris sinä 1. p. syys-cuusa, wuonna 1741
Julistus, tulli-wapaudesta asuwaisille Suomesa : yynnä [sic] muille Ruotzin alammaisille, culjettaisans sisälle jywiä, hewoisia, carjaa nijn myös pellawan- ja hampun-siemeniä Suomen maahan. Annettu Stockholmis raadi-camarisa sinä 2. päiwänä touco-cuusa 1744
Julistus, wapaan religionin-harjoituxen suwaitzemisest : caikille nijlle, jotca engeländäisestä ja reformeratusta-kircosta tähän waldacundaan asettua tahtowat. Annettu Stockholmis raadi-cammaris sinä 27. p. elo-cuusa, wuonna 1741
Julistus, yhteiselle cansalle tulewasta maxosta skytin edestä : omilla waunuilla, reillä, kärryillä ja satuloilla. Annettu Stockholmis raadi-cammarisa, sinä 3. p. loca-cuusa, 1741
Kieldo, culda- ja hopia rahan : nijn myös myntättyin cupari-plåtuin Stockholmista merta myöden poiswiemisestä waldacunnan macundijn ja caupungeihin suolasen meren puolelle. Annettu Stockholmisa raadi-camarisa sinä 4. p. syys-cusa wuonna 1745
Kieldo, majawan nahcain pois culjetamisesta : waldacunnasta. Annettu Stockholmisa radi-cammarisa sinä 17. p. heinä cuusa 1733
Kieldo, wastan culda- ja hopiamyntin : ja mös myntättyin cupari plåtuin ulos-wiemistä ulos waldacunnasta. Annettu Stockholmis radi-camaris sijnä 30. p. heinä-cuusa 1744
Kijtos ja rucous : cuin caikisa seuracunnisa ylitze coco waldacunnan tule ylösluettawaxi, sunnuntaina sinä 2. p. maalis-cuusa 1746
Kirjoitus maan herrain tygö suuren ruhtinan-maasa Suomesa : Annettu Stockholmis raadi-cammaris sinä 10. p. elo-cuusa 1741
Kirjoitus yhteisten maan-herrain tygö : maan-rakennuxesta; cuinga se edesautetux ja paratux tulis. Annettu Stockholmis raadi-camarisa, sinä 20. päiw. helme-cuusa, 1742
Kirjoitus öfwer-ståthållarille ja caikille maan-herroille suolan : puutteen ja calliuden estämisestä. Annettu Stockholmis raadi-camarisa sinä 1. p. loca-cuusa, 1741
Käsky, nijden cahdenkertaisten eli cahden äyrin hopia rahan : slanttein käypäisydestä. Annettu Stockholmis raadi-cammarisa sinä 29 päiw. loca-cuusa 1743
Käsky, yhdestä ylistys- ja kijtos-juhlasta : joca, sen Jumalan armollisen awun cautta, onnellisest saadun rauhan edestä keisarinnan cans Wenäjän-maalda, pitä ylitze coco Ruotzin waldacunnan, suuren ruhtinan-maan Suomen ja caikisa Ruotzin cruunun omisa ja alla olewaisisa ruhtinan-maisa, maacunnisa ja herrain lääneisä juhlallisest pidettämän ja wietettämän sinä 7. päiwänä loca-cuusa sisäll' olewaisna wuonna 1743. Annettu Stockholmisa raadi-camaris sinä 17. päiw. elo-cuusa 1743
Lasten paras tawara
Lawiambi armollinen asetus charta sigillatan ulosteon maxamisesta : Annettu Stockholmisa raadi-camarisa 23. p. syys-cuusa 1736
Lawiambi armollinen asetus, dykerijstä : eli meri-ajoon joutuneitten caluin ylösottamisesta, ja corjamisen-työstä haaxi-rikoisa. Annettu Stockholmis raadi-camarisa, sinä 8. päiw. syys-cuusa, 1742
Lawiambi asetus, nijden rangaistuxen cowendamisesta : jotca petosta ja cawalutta edesäns pitäwät banco-sedelitten canssa. Annettu Stockholmisa raadi camarisa sinä 2. päiw. touco-cuusa 1747
Lawiambi awoin päällepano, metzän eläwitten ja linduin pyytämistä : ja ambumista wastan puoli paastosta Olewin päiwähän asti. Annettu Stockholmisa raadi-camarisa 18. päiwänä maalis cuusa 1734
M. Andreaxẽ Hasselqvistin Hengellinen sydämen=herättäjä/ jonga cansa yxi christitty jocapäiwä ja joca hetki, yyhän Ramatun ja Iesnyen Christuxen pijnan historian jälken, sydämellisillä huocauxilla, ylösherättä hänen sydämens totiseen iumalisuteen. Sijnä siwus kärsimisẽ, eli passiō litania: ia yxi hengellinen apelias: nijn myös tähän lisätty aamu= ehto= ja matcustawaisten rucouxet
Marckgångs lista för åhr 1741. öfwer Kongl. maij:ts och cronones ränte persedlar i Åbo och Biörneborgs lähn med Åland
Pardoni placati, nijlle under-officerareille : ja gemeneille Suomen regementeistä, jotca ennen capitulationia Helsingforsisa edesmennä wuonna pois luowuit; nijn myös caranneille Suomen ruotu-buotzmanneille, hywäxi. Annettu Stockholmis raadi-camaris, sinä 12. päiw. elo-cuusa 1743
Placati, neljestä yhteisestä, julki-kiitos : paasto- catumus- ja rucous-päiwästä, cuin ylitze coco Ruotzin waldacunnan, suuren-ruhtinan-maan Suomen, ja caickein Ruotzin cruunun omaisten ja sen alla olewaisten ruhtinan maiden, maacundain ja herrain läänein, juhlallisesti pidettämän ja wietettämän pitä, sisällä olewaisna wuonna 1737. Annettu Stockholmisa raadi-camarisa 24. päiw. tammi cuusa 1737
Placati, neljestä yhteisestä, julki-kijtos- : paasto- catumus- ja rucous-päiwästä, joista se ensimmäinen on olewa yxi walitus-päiwä corkiast-autuan Hänen Cuning:sen Maj:tins Ulrican Eleonoran suurimmast murhedittawan tapahtunen cuoleman yli, jotca coco Ruotzin waldacunnan, suuren-ruhtinan-maan Suomen, ja caickein Ruotzin cruunun omaisten ja sen alla olewaisten ruhtinan-maiden, maacundain ja herrain-läänein ylitze, juhlallisesti pidettämän pitä, sisällä olewaisna wuo[n]na 1742. Annettu Stockholmis raadi-camarisa, sinä 7. p. tammi-cuusa 1742
Placati, neljästä yhteisestä, julki- kiitos- paasto- catumus- ja rucous-päiwästä, cuin ylitze coco Ruotzin waldacun[n]an, suuren-ruhtinan-maan Suomen, ja caickein Ruotzin cruunun omaisten ja sen alla olewaisten ruhtinan maiden, maacundain ja herrain läänein, juhlallisesti pidettämän ja wietettämän pitä, sisällä olewaisna wuonna 1738
Placati, neljästä yhteisestä, julki- kijtos : paasto- catumus- ja rucous-päiwästä, cuin ylitze coco Ruotzin waldacunnan, suuren-ruhtinan-maan Suomen, ja caickein Ruotzin cruunun omaisten ja sen alla olewaisten ruhtinan maiden, maacundain ja herrain läänein, juhlallisesti pidettämän ja wietettämän pitä sisällä olewaisna wuonna 1741. Annettu Stockholmisa raadi-camarisa 28. p. tammi cuusa 1741
Placati, neljästä yhteisestä, julki- kijtos- : paasto- catumus- ja rucous-päiwästä, cuin ylitze coco Ruotzin waldacunnan, suuren-ruhtinan-maan Suomesn, ja caickein Ruotzin cruunun omaisten ja sen alla olewaisten ruhtinan maiden, maacundain ja herrain läänein, juhlallisesti pidettämän ja wietettämän pitä sisällä olewaisna wuonna 1745. Annettu Stockholmisa raadi-camarisa 21. p. tammi cuusa 1745
Placati, neljästä yhteisestä, julki- kijtos- paasto- catumus- ja rucous-päiwästä, cuin ylitze coco Ruotzin waldacunnan, suuren-ruhtinan-maan Suomen, ja caickein Ruotzin cruunun omaisten ja sen alla olewaisten ruhtinan maiden, maacundain ja herrain läänein, juhlallisesti pidettämän ja wietettämän pitä, sisällä olewaisna wuonna 1734. Annettu Stockholmisa raadi-camarisa 17. päiw. tammi cuusa 1734
Placati, neljästä yhteisestä, julki- kijtos- paasto- catumus- ja rucous-päiwästä, cuin ylitze coco Ruotzin waldacunnan, suuren-ruhtinan-maan Suomen, ja caickein Ruotzin cruunun omaisten ja sen alla olewaisten ruhtinan maiden, maacundain ja herrain läänein, juhlallisesti pidettämän ja wietettämän pitä, sisällä olewaisna wuonna 1740. Annettu Stockholmisa raadi-camarisa 5. päiw. helme cuusa 1740
Placati, neljästä yhteisestä, julki-kiitos : paasto- catumus- ja rucous-päiwästä, cuin ylitze coco Ruotzin waldacunnan, suuren-ruhtinan-maan Suomen, ja caickein Ruotzin cruunun omaisten ja sen alla olewaisten ruhtinan maiden, maacundain ja herrain läänein, juhlallisesti pidettämän ja wietettämän pitä, sisällä olewaisna wuonna 1739. Annettu Stockholmisa raadi-camarisa 17. päiw. tammi cuusa 1739
Placati, neljästä yhteisistä, solenni : kijtos- paasto- catumus- ja rucous-päiwästä, cuin ylitze coco Ruotzin waldacunnan, suuren-ruhtinan maan Suomen, ja caickein Ruotzin-cruunun omaisten ja allaolewaisten ruhtinan-maiden, maacundain ja herrain läänein, juhlallisesti pidettämän ja culutettaman pitä sisällä olewaisna wuonna 1731. Annettu Stockholmis raadi-camarisa 8 päiw. helme cuusa 1731
Placati, nijden äsken lyötyin wijden-hopiaäyrin-cappalden arwosta : Annettu Stockholmis raadi-camarisa sinä 10 päiwänä huhti cuusa 1730
Placati, wähembäin banco transporti sedelein käymisestä : ja ploutuin ulosandamisesta bancosta. Annettu Stockholmisa raadi-camarisa sinä 23. p. loca-cuusa 1745
Protectoriali dykerin-interessenteille : ja heidän palwelioillens. Se on nijlle jotca weden alla taitawat käydä, ja meren pohjasta ylöstuoda, mitä sinne haaxi-ricois ja meren hädisä joutunut on. Annettu Stockholmis raadi-camarisa sinä ensimmäisenä päiwänä locacuusa, wuonna 1730
Päälle pano että aitauxisa pitää oxa witzaxia : näret-witzasten siasa. Annettu Stockholmis raadi-camarisa sinä 26 päiwänä loca cuusa 1730
Reglementi jonga jälken hänen sota-lauttans : nijn hywin cuin nijden joilla commissi on, itzens käyttää tule, nyt olewaisen sodan aicana Wenäjätä wastan. Annettu Stockholmis raadi-cammaris sinä 28. p. heinä-cuusa, wuonna 1741
Resolutio ja selitys nijden yhteisten walitusten ylitze : jotca hänen uscolliset allamaisens [sic] yhteisestä cansasta Ruotzisa ja Suomesa, heidän ulos lähätettyin herrain päiwä miestens cautta, näillä herrain päiwillä alamaisudesa sisälle andanet owat. Annettu Stockholmisa raadi camarisa 17. p. joulu cuusa 1734
Resolutio ja selitys, nijden yhteisten walitusten ylitze : cuin hänen uscolliset alammaisens waldacunnan yhteisestä cansasta Ruotzisa ja Suomesa, heidän uloslähetettyin täysiwaldaistens cautta, owat alimmaisudesa näillä herrain-päiwillä edeswetä andanet. Annettu Stockholmis raadi-cammarisa, sinä 1. p. elo-cuusa, 1741
Resolutio ja selitys, nijden yhteisten walitusten ylitze : cuin hänen uscolliset alammaisens waldacunnan yhteisestä-cansasta Ruotzisa ja Suomen-maasa, heidän uloslähetettyin täysiwaldaistens cautta, näillä herrain-päiwillä, alammaisudesa sisälle andanet owat. Annettu Stockholmis raadi-camarisa sinä 10. päiw. syys-cuusa 1743
Resolutio ja selitys, nijden yhteisten walitusten ylitze : jotca hänen uscolliset alammaisens yhteisestä cansasta Ruotzisa ja Suomesa, heidän uloslähätettyin herrain päiwä miestens cautta, näillä herrain päiwillä alamaisudesa sisälle andanet owat. Annettu Stockholmisa raadi cammarisa 16. p. maalis cuusa 1739
Rucous, cuin julkisesti, caikisa sarnastoleisa : Ruotzin waldacunnasa ja sen alla olewaisisa macunnisa, tule ylösluettawaxi, Hänen Cuningallisen Corkeudens cruunu prinsessan nyt-olewaisen siunatun cohdun-hedelmän tilan alla. Annettu sinä 22. päiwänä tammi-tuusa [sic] 1745
Ruotzin waldacunnan säätyin päätös, tehty, suostuttu ja ennän eroa wahwistettu nijnä yhteisinä herrain-päiwinä, cuin päätettin Stockholmisa sinä 12. päiw. syys-cuusa 1743
Ruotzin waldacunnan säätyin päätös, tehty, suostuttu ja wahwistettu nijnä yhteisinä herrain-päiwinä, jotca lopetettiin Stockholmis sinä 22. päiwänä syys-cuusa [po. elo-cuusa] 1741
Ruotzin waldacunnan säätyin suostumus : yhdestä yhteisestä ulosteosta tulewaisen wuoden 1735. ja nijtten seurawaisten wuotten edestä lähimmäisijn herrain-päiwihin saacka; tehty ja päätetty Stockholmisa 12. p. joulu cuusa 1734
Ruotzin waldacunnan säätyin yhdistys, Hänen Durchleuchtigheitins [!], hertuan ja administratorin Holsteinistä. Adolph Friedrichin nimittämisestä jälkentulewaisex sille cuning:le Ruotzin istuimelle, tehty ja päätetty Stockholmisa sinä 23. päiwänä kesä-cuusa. Wuonna 1743
Selitys asetuxen, ylitze sijtä 26. päiw. maalis-cuusa 1745 : sen aiwan corkialle nosneen [sic] wäxelcoursin eli rahan-waihetuxen- käymisen hämmendämisestä. Annettu Stoc[k]holmisa raadi cammarisa sinä 28. huhti-cuusa 1747
Selitys muutamain punctein päälle : sijnä häneldä s. 20. p. edesmennesä joulu-cuusa ulosannetusa säännösä, cuinga se nijn cutzuttu chartae sigillatan ulosteco tästedes pitä maxettaman. Annettu Stockholmis raadi-camarisa s. 19. p. huhti cuusa 1733
Selitys, asetuxen ylitze dykerijstä : eli meri-ajoon joutuneitten caluin ylösottamisesta, sijtä 18. päiw. marras-cuusa 1734. Annettu Stockholmis raadi-camarisa, sinä 8. päiw. maalis-cuusa, 1739
Selitys, asetuxen ylitze sijtä 25. päiw. marras-cuusa 1740 : maan-wiljelemisestä annettu Stockholmisa raadi-camarisa sinä 17 päiw. kesä-cuusa 1747
Selitys, hänen sinä 5. p. kesä-cuusa 1739 : uloskäynen asetuxens ylitze pappein walitzemisesta. Annettu Stockholmisa raadi-camarisa sinä 22. p. tammi-cuusa 1746
Selkjä ja täydellinen tieto sijtä, cuinga majori Malcom Sinclairi wäjytyx, ja sinä 27. p. kesä-cuusa wuonna 1739. Christianstadtin tykönä Schleisiasa, julmasti murhatux on tullut, cosca hän cuning:sen maij:tin corkiain asiain toimituxesa on ollut cotia tulosa Constantinopelista
Sille suurelle Jumalalle on hänen wisaan neuwons ja pyhän laitoxens jälken kelwannut, sinä 24. päiwänä sisäll olewasa marras cuusa ... taiwalliseen waldacundans sijrtä hänen cuningallisen maj:tins corkiasti rackan puolisan ... drottning Ulrica Eleonora
Skyldigt ähre-minne efter Kongl. maj:tz tro-tienare och boktryckare uti stor-furstendömmet Finland, ... herr Henrich Christopher Merckell, som efter en swår, i några weckor, dock under christeligit tolamod, utstånden sjukdom, den 19. nästförledne aprilis kl. 8. om morgonen mycket stilla insomande, samt den 22. therpå följande till sitt hwilo-rum uti S:t Clara christ-prydeligen befordrades. Åhr 1730. Under många sysslor, i största hast uprättat af thess i lifs-tiden förtrogne wän, P. G
Sodan julistus Wenäjän czaarta wastan : Annettu Stockholmis raadi-cammarisa sinä neljändenä päiwänä colmattakymmendä heinä-cuusa
Sorge-tanckar, yttrade wid philosophiae adjunctens : i Kongl. acad. i Åbo, ... herr Carl Friedrich Mennanders kiärälskeliga makas, fru Ulrica Palens jordefärd, som efter en lyckelig barnsbörd, men en swår ... siukdom i Herranom afsomnade den 13. novemb. sedan dess lilla arfs- och kiärleks pant 31. octob: för ut slutit sitt lopp, då begge i Upsala den [ ] novemb. 1742 til sina hwilokammar beledsagades
Syyt, jotca waatiwat Cuning:sen maij:tin julistaman sotaa, Wenäjän czarta wastan
Säändö maanmittajain ylöspitämisestä ja palcasta : privat eli itzemiehisten asioisa. Annettu Stockholmis raadi camarisa sinä 26 päiwänä touco cuusa 1730
Säändö pärly- eli simsucka pydöistä : täsä waldacunnasa. Annettu Stockholmis raadi-camarisa sinä 4. touco-cusa 1731
Säändö uutten cupari-slanttein käynnöstä : Annettu Stockholmisa raadi-camaris sinä 21 heinä cuusa 1730
Säändö, että jywäin ja erinomaisten ruoca-caluin ulosculjetus : suuren ruhtinan maasta Suomesta, paitzi Itä-Pohjanmaata, pitä poiskielty oleman, ellei sota-commissariati sijhen lupa anna. Annettu Stockholmis raadi-cammarisa, sinä 20. p. elo-cuusa, 1741
Säändö, palo-wijnan poltamisesta : wissin määrätyn ajan sisällä. Annettu Stockholmis raadi-cammaris, 13. p. malis-cuusa 1741
Säändö, warasten rangaistuxen cowendamisesta : annettu Stockholmisa raadi-camarisa sinä 20. p. joulu-cuusa 1745
Taxa, jonga jälken palcolliset tulewat pestityxi : ja maxetuxi Kymmenen cartanon läänisä
Then dödas tal : uhr dödsens sahl til lefwande framhunnit, om wärdslig luft med sorg och pust bemängd, som man ock funnit, wid ... probstens öfwer Olands och Frösåckers härader i Roslagen och kyrckioherdens uti Adelunda och Morkara församlingar, ... herr Johannis Sarcovii, dödelige frånfälle, och til thes wälförtienta begrafnings minne, som ... skedde uti Adelunda den 24 junii a:i 1731. Af en sorgehusets förbunden tienare KorteLigen Hopsamlat
Uudistettu asetus, mitasta ja waagasta : annettu Stockholmisa raadi-camarisa 27. päiwänä touco-cuusa 1737
Uudistettu säändö ja asetus. Palwelioista ja palckawäestä : annettu Stockholmisa 21. p. elo-cuusa 1739
Uusi suomenkielinen wirsi-kirja, nijden cappalden cansa, jotca sijhen tulewat; Cuningall:sen Maij:tin armollisesta käskystä. colmen consistoriumin suostumisella tarpellisest parattu; nijn myös sen MDCXCV. ylitzecatzotun ruotzalaisen wirsi-kirjan jälkeen jalosti enätty: ja Cuningallisen Maij:tin armollisimmilla erinomaisilla privilegiumeilla
Uusi suomenkielinen wirsi-kirja, nijden cappalden canssa, jotca sijhen tulewat; Cuningall:sen Maij:tin armollisesta käskystä, colmen consistoriumin suostumisella tarpellisest parattu; nijn myös sen MDCXCV. ylitzecatzotun ruotzalaisen wirsi-kirjan jälkeen jalosti enätty: ja Cnningallisen [sic] Maij:tin armollisimmilla erinomaisilla privilegiumeilla
Uusi suomenkielinen wirsikirja, josa monein wirtten canssa, usiat muut tarpelliset cappalet, cuin sijnä enämmäsäkin entisest paratusa kirjasa, löytän; Cuningallisen armollisim[m]an privilegiumin woimalla
Ytterligare nådige resolution : angående den här i staden warande finska eller Friderici kyrkia. Gifwen Stockholm i råd-cammaren d. 11 augusti 1736. Cuningal. Maijestetin lawiambi armollinen resolutio sijttä täsä caupungisa olewaisesta suomalaisesta eli Friedrikin kircosta. Annettu Stockholmisa raadi-cam. 11 p. elo-cuusa 1736
Yxi Iumalan armon cautta, catuwainen rippi=lapsi, ia Mahdollinen herran ehtollisen=wieras, kysymyxisä ja wastauxisa, Iesuxen ja yhden syndisen ihmisen wälillä, nijlle nuorille ja yxikertaisille erinomattain (suocon Iumala joxicuxi neuwoxi ja ylösrakennuxi) hywäsä sydämmen aicomuxesa edespandu, Petari Gröndaalilda, kircko=herralda Skeptunasa ja Lundasa; ia nyt suomexi käätty, Samuel Salinilda
Yxikertaiset kysymyxet : catechismuxen tutkistelemuxeen tarpeelliset, jaloimmista catechismuxen selittäistä uloswedetyt, ja mahdollisimmasa lyhykäisydes nuorille ja yxikertaisille ylösrakennuxexi käsitetyt. A L. H. Backmann. Past. Cajanab
Works about Henric Christopher Merckellin leski (kirjapaino, Tukholma, 1730-1747)
Download this resource as RDF:
Turtle
RDF/XML
N-Triples
JSON-LD